Näytetään tekstit, joissa on tunniste epäonnistuminen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste epäonnistuminen. Näytä kaikki tekstit

perjantai 2. lokakuuta 2015

Sinun vuorosi loistaa

Sinun Vuorosi Loistaa (Juha Tapio)
Anna minun nähdä sun kasvosi
Nähdä kuinka valosi loistaa
Anna minun kuulla sun äänesi
Kuulla kuinka ilosi soi
Anna sateen huuhtoa surusi
Anna tuulen helmoja nostaa
Tänään on tullut sun päiväsi
Nyt on sinun vuorosi loistaa



Tämä sopi jotenkin tähän sateiseen ja harmaaseen päivään ♥

Miksi täytyy jäädä olotilaan rypemään,
miksi nähdä maailman murheet eikä kauneutta?
Eilen katsoin kun Maria Veitola oli Jutan luona yökylässä,
miksi ihminen joka on kokenut kovia, onkin Suomen menestyvimpiä?

Ehkä siksi, että on kaaduttu, laitettu laastaria polveen ja
nostettu pää ylös ja menty tuulta päin.

Olisiko aika Mairet nousta rypemästä ja ajatella miten hyvin onkaan asiat.

Sovitaanko, että unohdetaan pahat sanat, pahat teot.
Ei välitetä vaan painetaan tuulta kohti?

Pidetään itsestä huolta ja läheisistä, luotetaan, että elämä kantaa.
Oli meillä hiukan ylipainoa tai ei.



lauantai 8. helmikuuta 2014

Cambridge

Edellisessä postauksessa sivusinkin tätä aihetta.

Tämä herättää itselleni kaksijakoiset mielikuvat.

Olin ensimmäisen kerran elämässäni reilusti ylipainoinen,
aloitettuani Cambridge kuurin.
Liikakiloja oli noin 15kg, eli saman verran kuin nytkin.
Mielestäni pussikeitot saisivat olla ylipäätään vain hetkellinen lähtölaukaus elämäntapamuutokseen.
Jos aloittaisin uudestaan tämän projektin,
en aloittaisi ajattelumallilla:
”Kaikki tulokset tänne mahdollisimman nopeasti!”
Vaan:
”opettelen syömään pussikeittojen avulla säännöllisesti ja pienennän annoskokoja näiden (kuitenkin hyvänmakuisten) pussien avulla, oman ruokailun lisänä”.
Tarjoaisin valmentajana buustausta aineenvaihduntaan tällä konstilla sekä ruokailun rytmittämistä oikeaan suuntaan.

Oma toiveeni olisi ollut saada henkilökohtaisesti räätälöityjä ratkaisuja, noihin pusseihin yhdistettynä.
Minulla oli todella ihana valmentaja, sitä ei käy kieltäminen.
Osaan olla aika jyräävä kun sille päälle satun.
Olisin kaivannut kunnon oikeille raiteille ohjausta,
minusta tuntuu että heillä onkin panostettu tähän nykyään.

kuva:Pinterest


Omalla kohdallani kilpirauhasen vajaatoiminta veti käsijarrun päälle.
Ja painoin putoaminen stoppasi kuin seinään.
Tuskailin tätä valmentajalle, sillä olin oikeasti todella kurinalainen ja pysyin tarkasti ruokavaliossa. Sekä liikuin todella paljon ja monipuolisesti.
Epäilen jälkikäteen, että sain liian vähän kaloreita tai söin liian harvoin. Sillä tässä vaiheessa olin alkanut syömään pussien lisäksi jo ”oikeaa” ruokaa.
Aineenvaihduntani luultavimmin kävi vain liian matalilla tehoilla.

Ihanaa tässä kuurissa oli,
että tapasin taas laihan minäni.
Energia oli aivan taivaallista,
sitä riitti ja riitti.
Kuurin aikana tajusi tunnesyömisen ja tapasyömisen.
Kun eväät olivat rajoitetut ja ruoka-ajat selvät,

huomasi missä kohtaa syö tavan orjana eikä nälän.