maanantai 26. elokuuta 2013

Vyöhyketerapia- lempihoitoni.

Olen käynyt vaihtoehtohoidossa siitä lähtien kun olin 17.

Mummoni uskoi eläessään näihin vaihtoehtoisiin hoitomuotoihin ja sai apua vaivoihinsa.
Halusin ainostaan mummoltani perinnöksi Vogelin kirjan, jota hän ahkerasti käytti. 

Kärsin pahoista niskasäryistä jo teininä, mikään tavallinen hieronta ei tuntunut missään. Mutta kotikylämme lähellä oli taitava vyöhyketerapeutti. Se auttoi.

Myöhemmin olen kokeillut kaikki variaatiot tästä hoidosta.

Tämä ensimmäinen hoitokokemukseni on Kairon instituutista valmistuneen, jo aikuiseen ikään ehtineen naisen käsityötä.
Hän hieroo myös ihan klassisesti niskahartia-alueen. Käsittelee jalkapohjien pisteet ja kevyesti myös korvan pisteitä.


Toinen kokemukseni on opiskeluajoilta, Medikanova, Tampereella. Vieläkin muistan, näin viidentoista vuoden jälkeenkin, kun kehossa meni valtavasti pieniä sähköiskuja. 
Uskomaton kokemus.
Samoihin aikoihin opiskelin myös omassa opinahjossani pääpiirteittäin vyöhyketerapiaa. Koulussa opettajamme "löysi jalkapohjasta" yhden oppilaan hammastulehduksen. Mitä ei varmasti ihan nopeasti olisi havaittu ilman tätä kurssi ajankohtaa.

Palattuani valmistumisen jälkeen kotimaisemiin, löysin uudesta kotikaupungistamme iäkkäämmän naisen joka oli saanut oppinsa Ruotsissa parikymmentä vuotta takaperin. Hän teki ennen hoitoa iirisanalyysin ja myöhemmin sain houkuteltua epäuskoisen ystäväni tähän hoitoon ja hän hämmästeli miten joku voi nähdä koko sairaskertomuksen SILMÄSTÄ!
Tämä samainen nainen käytti pisteiden lepytykseen apuna "koksia", sikarin näköinen ja kokoinen tiukka patukka, jonka hän sytytti palamaan. Lämmitti sillä tiettyjä jalkapohjan pisteitä ja näin avitti hoidon vaikutusta. Toimi!


Seuraava kokemukseni on modernin vyöhyketerapian osaajan käsittely. Tämä on kestoltaan näitä aikaisempia huomattavasti pidempi. Hoito kestää 1,5h ja siinä käsitellään koko kehon heijastepisteet.
Tämä raottaa myös henkistä puolta. Tästä olen saanut omalla kohdallani aika voimakkaan kokemuksen. Hoidon aikana, myös tässä tapauksessa- aikuiseen ikään päässyt nainen, hieroi selkääni jolloin iho oli aivan kosketusarka. Ja kerroin tästä, samalla hämmästelin omissa silmissä olevaa "filmiä", sanoin tämän hoitajalle ääneen. Hän avasi tavallaan sen merkitystä ja tämän jälkeen kipu katosi tyystin. 

Tämä asia oli elämässäni taakse jättämä asia, jota en ilmeisesti ollut käsitellyt loppuun saakka. Hoidon jälkeen olo oli henkisesti ja fyysisesti totaalisen tyhjennetty.
Tässä hoidossa kävin useamman vuoden. Tämä samainen ihminen löysi jaloistani kilpirauhasen vajaatoiminnan ja miltei pakotti minut verikokeisiin.

Tänään kokeilin Klassista vyöhyketerapiaa,
joka oli tajuttoman hellävaraista ja rentouttavaa.
Osaan jonkin verran tulkita näiden hoitojen signaaleja kehossani ja tämä hellävarainenkin hoito tuntui menevän hyvin perille.

Väsynyt alaselkäni pamahti auki ja mieli oli hyvin nollattu kun astuin ulos. 

Rentouttavaa viikon alkua!



kuva lainattu Pinterestistä (klik)


2 kommenttia:

  1. Oi vitsi, tuota olisi kiva kokeilla! Olen käynyt akupunktiossa, mutta luulen tuon vyöhyketerapian olevan tosi hyvä juttu. Pitääkin tutkia mistä löytäisin lähettyviltä tekijän.

    VastaaPoista
  2. Suosittelen kokeilemaan :) Kannattaa kysellä, jos joku tietää suositella. Olen ollut itse kerran akupunktiossa, mutta kokemus (tekijä) ei ollut mieleiseni. Kemiat itsen ja hoitajan välillä on mielestäni tärkeä. Täytyy antaa uusi mahdollisuus, kiitos muistutuksesta :)

    VastaaPoista

kiitos, ilahdutit kommentillasi ♥