Kaksi porukkaa

Olin tapahtumassa, jossa oli vapaamuotoista keskustelua,
teemana hyvinvointi.
Illan käsikirjoitukseen kuului myös herkkuja ja hiukan skumppaa.
Olin itse ulkopuolinen taho ja muut olivat tuttuja/ystäviä keskenään.

”Virallisen” osuuden jälkeen, mikä ei missään vaiheessa ollut virallista,
tämä naisryhmittymä teki omat päätöksensä;

Muutama tyylikkäästi laittautunut nainen teki lähtöä, verukkeena se,
että heidän piti lähteä lenkille sulattelemaan syödyt herkut.
MIKÄ IHANA TEKOSYY! Oikeasti, iso hatunnosto! Jossain kohtaa olisin miettinyt,
että mitä jeesustelua, mutta nämä naiset kantavat vastuunsa omasta kehostaan ja
näyttävät juuri siltä.
Ei sillä loppuporukka on ihan yhtä hyvän näköistä ja heidän iltansa jatkui ansaitusti
kaupungin yöhön. Mietin kotiinpäin ajellessani, että kumpaan porukkaan haluaisin
samaistua ja kyllä vaaka kallistui ensimmäisten puoleen.

Hiljan luin myös http://www.lily.fi/blogit/coco-sweet-dreams/helpotusta-arkeen blogista luppoajan täyttämisestä liikunnalla.
Huippua ”juoksen töistä kotiin”, ”juoksen pojan futistreenien ajan”, ”aina löytyy aikaa liikunnalle, vaikka arki olisi kuinka kiireistä”!

Mitä kuuluu?

Suunnilleen näin kirjoitin tuntemuksiani PT:lle
Iloa on tuonut liikunta! Vaikkakin olen ollut 2 viikkoa törkeässä flunssassa eli viikot 2 ja 4, 

tuntuu että liikunnasta on saanut virtaa ja motivaatiota.

Keskikropan lihakset ja liikkuvuus tuntuu edelleen haastavilta. 

Selkä tuntuu myös hiukan väsyneeltä ja raihnaiselta, mutta ei mitään katastrooffia tämän suhteen. Tälläinen noteeraus vaan matkalla.

Polvi ja penikat ok, mutta tosiaan spurtit juosten ei onnistu.

Aamupala on ok, vaikkakaan en saa ihan täyttä määrää ruokaa alas.Veden saan ihan ok alas, ja kahvin kanssa olen ollut maltillinen.

Välipala, on unohtunut viikolla 14, mutta näköjään kehoni tarvitsee nämä säännölliset ruuat kun nyt jälleen viikolla 15 tuntuu taas paremmalta meno.

Lounas on helppo. Jonkin verran olen soveltanut, esim. asiakaskäynnin ja lounastamiset. Mutta annoskoko ja kasvikset ovat onneksi löytäneet tien lautaselle.

Välipala: haastava. Monesti otan kourallisen pähkinöitä, tämä on vaihe jolloin en meinaa saada kurkusta mitään alas!

Päivällinen/Iltapala, helppo toteuttaa, sillä nämä saan syödä kotona. Monesti järjestys on iltapala/päivällinen, harrastusten vuoksi. Tuntuu, että riisi sopii kaikkein parhaiten nälän viejäksi.

Huomiot:Voimatreenistä olen tykännyt hirveästi. Toisaalta on ollut osin myös rankkaa, mutta kuten sanoinkin- järkyttävää on huomata, että hikoilen ja vielä hirveän hajuisesti!En kaipaa herkkupäivää, mieluummin pientä määrää jonnekkin jotakin "terveellistä" herkkua kuin yksi herkkupäivä. Päivittäinen istumatyö tuntuu todella puuduttavalta ja vaikka harjoitusohjelmassa on esim. kehonhuolto, onko ok käydä pienellä kävelylenkillä esim. 30min. 

Tunnustukset:En ole ollut täysin sokeriton; olen nappinut yhden keksin tänä aikana(!) ja kylässä ollessa olen maistanut noin ruokalusikallisen kakkua / noin 3krt. Jäätävään suklaanhimoon olen syönyt sukulakun tai muumitikkarin. Näitä kertoja ehdä 5.

Muuten mielestäni olen pysynyt ruodussa.

**********************************

Paino heittelee, mutta nyt näyttäisi kuukauden saldo vakiintuvan -4kg.

Mikä on huima saavutus itselleni, flunssa on haitannut treenien tehoa.

Miten arki luistaa elämäntapamuutos mielessä?

Tämä ei ollut ensimmäinen arkipäiväni,
mutta tuntuu että ympärillä oleville tämä on vasta ensimmäinen varsinainen askel arkeen :)
Lapsen kiikuttaminen hoitoon alkakoon taas ja toisen kouluun lähettäminen.
Asiakkaat ovat heränneet joulupuurojen äärestä ja kuhina alkaa käymään töissä käytävilläkin. 

Olen työpaikassa, johon voi kantaa omat eväät mukana tai olla ruokatoimittajan listojen armoilla. Joskus, harvemmin, käymme kavereiden kanssa kaupungissa lounaalla.

Ruuan toimittajallamme on kyllä todella monipuolista ruokaa.
Tänään valitsin listalta kalakeiton,

• Seitä, perunaa, purjoa, vaaleassa liemessä.
  Luultavasti loraus myös kermaa.

HUOMIO TÄSTÄ edellämainitusta: 
Luultavasti liian vähäisen proteiinin vuoksi, nälkä iski jo kahdelta.

Siihen ei auttanut  proteiininpatukat kuin hetkeksi.

Kotiin mennessä viiden korvilla, nälkä kurni:
lapsilla ei ollut kuitenkaan nälkä, sillä hoidossa/koulussa oli ollut spagettia ruuaksi. Lisäksi esikoinen piti viedä klo 17:30 voimisteluharkkoihin.

Ratkaisu: lämpimät voileivät tonnikalalla, pestolla ja juustolla, vanhemman tytön voimistelun jälkeen.

Lopputulemana siis: huomio proteiinin tärkeydestä!

Aamupalana söin itselleni tyypillisen jälkiuunileivän, oivariinilla sekä avokadolla.
Tästä minun on äärettömän vaikea luopua.
Näinollen olen tehnyt itseni kanssa kompromissin, 

sillä Oulaisen Jälkiuunileipä ei sisällä vehnää. Kokeilen miten tällä pääsee tavotteissa eteenpäin, jos tämän aamuleivän säilyttää pääsääntöisesti päivän ainoana leipänä.

Mutta: kysymys kuuluu, jos aamupäivän "ruokailut" ovat ilman proteiinia

---> onko lopputulos koko päivän kestävä nälkä?

Päämääräni on kokeilla mikä kombinaatio sopii itselleni kaikkein parhaiten.
Kokeillessani viime viikolla työlounaana kasvisosekeittoa kahdella keitetyllä kananmunalla.
Lopputulos oli aivan erilainen kuin tämän päivän nälkäpäivä ja nälkäkiukku.

Mielummin syön itselle sopivalla tavalla ja pidän nälkäkiukkuni kurissa :D

Uskon, että lähipiiri on samaa mieltä. Vaikka se sitten lopputuloksena johtaisi jälkiuunileivästä luopumiseen.

Pst. Vaa'alle uskaltauduttuani,

jouluiset turvotukset olivat onneksi poissa. Nyt voi lähteä tiputtamaan elopainoa tutuista luvuista.