Siinä haastateltiin kokkolalaista naista, joka oli pudottanut huomattavan määrän painoa.
Hän kertoi, että selkään taputtelijoita riitti urakan alkutaipaleella,
mutta kun painoa alkoi tippua huomattavasti niiin ihmiset alkoivat kauhistelemaan.
"Älä enempää pudota, ettet ole liian laiha", "onkohan tuo nyt enää terveellistä".
Mikä meihin fiksuihin ihmisiin menee?
Miksi kannustus loppuu, ei kai herranjumala kukaan pomppaa ylipainoisesta anorektikoksi?
Miksi ei voisi jatkaa toisen kannustamista ja olla aidosti iloinen toisen puolesta?
Pahinta laihdutuksessa onnistuneelle on tokaista,
no nyt kun olet jo laihtunut tuon verran voit taas syödä normaalisti.
Mikä on normaalisyömistä, jos tyyppi on ollut sairaalloisen lihava??
Aikamoisen kommenttiboksi keskustelun aikaansai tämä kirjoituskin:
http://fityoutoo.fitfashion.fi/2015/07/02/kun-katson-ymparilleni-niin-joka-paikassa-tursuaa/ .
Emmekö me uskalla enää lausua ääneen oikeasti todellisia asioita lainkaan?
Emmekö saa huolestua hyvinvoinnista?
Oikeasti on hyvä, että joku uskaltaa puhua asioista oikeilla nimillä.
Ainakin itse kyseenalaistan hiukkasen meidän terveydenhuollon osaamista ( en missään nimessä kaikkien).
Miten oikeasti vakavasti sairaat ja huonossa kunnossa henkisesti ja fyysisesti olevat saavat itselleen tarpeellista hoitoa- muutakuin tuurilla, että kohdalle osuu osaava ja välittävä henkilö?
Mitä, jos kansastamme on tullut hyshys kansa, ja kaikki asiat vain lakaistaan maton alle?
Ei uskalleta sanoa esim. neuvolassa, että "älä hyvä ihminen syö niitä pullia tai fazerin sinistä jokainen päivä".
Normaalissa raskaudessa ei voi lihoa 1kg/vko, jos syö tavalliseen tapaan.
Itsellä meni esikoisen aikana yksi levyllinen päivässä ja kas kummaa kun kiloja kertyi +20kg...
Painon kerryttäminen ja pudottaminen on ihan puhdasta matikkaa pääosin, jos tiputtaa painoa niin miinuskaloreilla laihtuu, liikunta on plussaa ( tässä tapauksessa miinusta) ja pluskaloreillla lihoo.
Näin se vaan menee.
Otsikkoon vielä viitaten,
oletko huomannut, että oma olotilasi on suoraan verrannollinen ympärisöösi?
Jos ympärillä on postiivista latausta ja terveellisyyden kannattajia- omakin projekti on huomattavasti helpompaa.
Jos taas esim. ystäväsi on ikuinen laihduttaja ja tukeudut häneen sekä hänen ajatusmaailmaan, "aloitetaan taas maanantaina", sitä maanantaita ei kuuna päivänä tule!
Pakko on vaan ottaa vastuu omiin käsiin ja otettava vastuu siitä mitä kurkusta alas laittaa. Ei pelkästään oman itsen vuoksi vaan myös jälkikasvun takia :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
kiitos, ilahdutit kommentillasi ♥