Yksi lempiblogistin ajatus ja viittausta Essi Sairasen tutkimukseen

Luin yhtä lempiblogiani, jutut esim. uusin: http://toobigtobeme.fitfashion.fi/2016/06/04/kurkistus-ratkaisuvalmennusta/#comment-90978 mitä Anna kirjoittaa hyvinvoinnista / liikunnasta & ravinnosta osuvat ja uppoavat.

Tässä oli hyvää pohdintaa kahdesta ääripäästä ja miten löytää sen kultaisen keskitien.
Sen kysymyksen äärellä tässä ollaan!

Anna viittasi jutussaan Iltasanomien artikkeliin ; http://www.iltasanomat.fi/laihdutus/art-2000001182508.html.
Suomalainen tutkija, Essi Sairanen kertoo monta hyvää tosiasiaa: ” Syömisen pitäisi olla tarpeen eikä tunteiden säätelemää”.
”Myönteinen suhtautuminen ruokaan auttaa, eikä yhden keksin syöminen tarkoita sitä, että peli on laihduttamisen suhteen menetetty.”

Näin se menee, mutta miten saa pitäydyttyä siinä yhdessä keksissä?

Tässä suora lainaus Iltalehden sivuilta: (http://www.iltasanomat.fi/laihdutus/art-2000001182508.html)

Hyväksy tunteesi ja laihdu

1. Motivoidu

Mieti elämänarvojasi. Mitä haluat tehdä? Auttaako painon pudottaminen sinua toteuttamaan itsellesi merkityksellisiä asioita?

Essi Sairasen tutkimuksen mukaan laihduttamisen tulokset ovat pysyvämpiä, kun kyse on arvoihin perustuvasta elämäntapamuutoksesta. Sen sijaan pelkällä tahdonvoimalla laihduttaminen ei ole kestävä tapa.

2. Armahda

Ole itsellesi armollinen. Jos sinnittelet väkisin syömättä, mielihalut vain lisääntyvät.

3. Tiedosta 

Herkkuja pursuava ympäristö herättää halun syödä. Erota tunne aidosta fyysisestä nälästä.

4. Hyväksy

Mielihaluja saa tulla, mutta anna niiden myös mennä. Jokaiseen tunteeseen ei pidä reagoida. Ota arvot tueksi, kun kohtaat vaikeuksia. Haluatko hetken helpotuksen vai edistää hyvinvointiasi pitkällä tähtäimellä?

5. Pureskele

Pysähdy aistimaan ja nauttimaan. Jos ahmit, kehollasi ei ole aikaa reagoida, oletko kylläinen.

6. Elä

Oma elämäsi on se tärkein. Bikinikunto ei ole pakollinen. Voit tehdä itsellesi tärkeitä asioita painostasi riippumatta.

Päiväni

Toimistotyöläisen arkipäivä.
Nukuttu on ihan todella kehnosti!
Heärsin yöllä miettimään jotakin työasiaa ja enkä milllään meinannut saada unen päästä kiinni.
Näkyy ja tuntuu kropassa!

Aktiivisuus on näinkin vähäistä, vaikka olin talkootöissä ja menin sinne pyörällä. Tosin sykemittari ei ollut mukana, mutta nämä ovat vain pieniä nyansseja.

Takoitus on aktivoitua joka elämän saralla.
Ylennys töissä, ainavain isommat lapset, helpompi kodin huolto yms. toivottavasti edesauttavat kaikenlaisen kehityksen :)

Kaksi porukkaa

Olin tapahtumassa, jossa oli vapaamuotoista keskustelua,
teemana hyvinvointi.
Illan käsikirjoitukseen kuului myös herkkuja ja hiukan skumppaa.
Olin itse ulkopuolinen taho ja muut olivat tuttuja/ystäviä keskenään.

”Virallisen” osuuden jälkeen, mikä ei missään vaiheessa ollut virallista,
tämä naisryhmittymä teki omat päätöksensä;

Muutama tyylikkäästi laittautunut nainen teki lähtöä, verukkeena se,
että heidän piti lähteä lenkille sulattelemaan syödyt herkut.
MIKÄ IHANA TEKOSYY! Oikeasti, iso hatunnosto! Jossain kohtaa olisin miettinyt,
että mitä jeesustelua, mutta nämä naiset kantavat vastuunsa omasta kehostaan ja
näyttävät juuri siltä.
Ei sillä loppuporukka on ihan yhtä hyvän näköistä ja heidän iltansa jatkui ansaitusti
kaupungin yöhön. Mietin kotiinpäin ajellessani, että kumpaan porukkaan haluaisin
samaistua ja kyllä vaaka kallistui ensimmäisten puoleen.

Hiljan luin myös http://www.lily.fi/blogit/coco-sweet-dreams/helpotusta-arkeen blogista luppoajan täyttämisestä liikunnalla.
Huippua ”juoksen töistä kotiin”, ”juoksen pojan futistreenien ajan”, ”aina löytyy aikaa liikunnalle, vaikka arki olisi kuinka kiireistä”!

Intuitio, voimakas tienviitta

Miksiköhän tämä ihana asia hukkuu arjen kiireeseen.
Elän käsittääkseni monen muun tavoin ruuhkavuosia.
Eikä siinä mitään, nautin ihan oikeasti täysin siemauksin.

Kuten edellisessä postauksessa kirjoitin,
olen ottanut tähän elämäntaparemonttiin toisen näkövinkkelin.

Stressin purun.

Viikossani ei ole yhtään ainutta vapaata iltaa,
toissa viikolla molemmat tyttäreni ilmoittivat menevänsä tyttökerhoon ja mietin kahdesti jäänkö kotiin vai "tuhlaanko" illan hömppäluentoon.

Luennon piti yksi positiivisimmista ja energiaa antavimmista ihmisistä jonka olen tavannut. 
Kannatti siis valita oikein ja mennä luennolle ♥

Luennon kantavia ajatuksia oli ( melkein tuli itku, kun huomasin, että olen näiden asioiden kanssa tehnyt töitä oman mieleni kanssa ja päätynyt monessa asiassa samaan )

että on otettava vastuu omasta tekemisestä,
tekosyyt ja olosuhteet ovat vain jarruna unelmien toteuttamiselle.

100% vastuu = unelmien toteutus

Sähköä ja virtaa, vai?

Olen ottanut toisen lähestymistavan tähän painonhallintaan,

STRESSINPURUN!

Sehän ei ole mitenkään rakettitiedettä,

mutta miksi terve keho pitää niin tiukasti kiinni vararavinnostaan,

ei ole enää matemaattiseti selitettävissä.

Olen käyttänyt nelisen kuukautta huuhaa vitamiineja,

hyvällä tuloksella.
Tähän lisättynä ihan optimaalinen ruokavalio sekä stressiä purkava liikunta. = naisvoimistelua sekä hotjoogaa.
tuloksena on vahingossa  4 kg.

Tähän tulokseen en olis päässyt ilman http://a-rou.indiedays.com/2016/01/17/stressihormoni-kuriin-talla-vinkilla/  juttua,

miltei kaikki vitamiinit on kokeiltu, mutta tämä lisänä kaikkeen muihin, tuntuu antavan juuri sen viimeisen silauksen!

Uskomatonta mutta totta!

Ostin itse tämän ylihintaisen tuotteen, mutta olen kokenut kyllä positiiviseksi kokeiluksi.
Tämän jälkeen tilaan nettikaupasta edullisemman version ja kyljessä on ollut Kelasinin Magnesiumin.
Se on vain itselleni one and only.
Yllä olevan lisäki ostoslistalle menee Voimaruuan proteiinilisä, missä on mm. psyllumjauhetta.

Vanhat ensin lopuun ja uutta putkeen tämän jälkeen. Vaikutti kokeilemise arvoiselta tuotteelta :)

Talviunen karistaminen

Tämän blogin kirjoittaminen on ollut hunggingolla!
Käyn lukemassa oikean palkin blogeja, ja mieli on näissä asioissa.
Voi, voi. Käytännön toteuttaminen on puheasteella.
Nämä vuodet kun olen tätä asiaa pureskellut ja pohtinut,
ovat kuitenkin menossa oikeaan suuntaan edelleen.

Elämässä tapantuu pieniä palapelin loksahduksia.

• Käynti Shiatsuhoitajalla on vienyt polkua oikeaan suuntaan. Olen tästä niin kiitollinen intuitiolleni ♥
• Olen tiennyt nuoresta asti olevani kunnianhimoinen, monessa asiassa mitä teenkin. Nyt olen joutunut löysäämään esim. urheilullisista tavotteista, mutta samalla oppinut itseni hyväksyntää ja kuuntelua.
  Tähän liittyen urani on saanut tuulta purjeisiin, ehkä odottamattomalla tavalla.
  Urallani pääseen suuntaamaan eteenpäin ja kohti bomeemimpaa puoltani :)
  Toinen urameritti tulee oman yrittämisen kautta, josta olen myös saanut yllättävää tunnustusta ja vaikutusmahdollisuutta.
• Parisuhde on omalla uomallaan, ja varhaiskeskikäisellä pohjalla. Luottamusta ja kunnioitus on päivittäin osana elämäämme.
• Lapset kasvavat, kyselevät ja tuovat esiin omaa persoonallisuuttaan. Välillä kipinät sinkoilevat, mutta asioista on ihana jutella ja pohtia.
• Pidän tärkeänä, että välillä vain yksi lapsista on kotona ja on aikaa kuunnella ja keskittyä vain yhteen jälkikasvun edustajaan.

kuva pinterestistä

                                                                                                                                                                  

Sinun vuorosi loistaa

Sinun Vuorosi Loistaa (Juha Tapio)

Anna minun nähdä sun kasvosi
Nähdä kuinka valosi loistaa
Anna minun kuulla sun äänesi
Kuulla kuinka ilosi soi
Anna sateen huuhtoa surusi
Anna tuulen helmoja nostaa
Tänään on tullut sun päiväsi
Nyt on sinun vuorosi loistaa

Taken from http://lyricstranslate.com/en/juha-tapio-sinun-vuorosi-loistaa-lyrics.html#ixzz3nORpFe1t

Tämä sopi jotenkin tähän sateiseen ja harmaaseen päivään ♥

Miksi täytyy jäädä olotilaan rypemään,
miksi nähdä maailman murheet eikä kauneutta?

Eilen katsoin kun Maria Veitola oli Jutan luona yökylässä,
miksi ihminen joka on kokenut kovia, onkin Suomen menestyvimpiä?

Ehkä siksi, että on kaaduttu, laitettu laastaria polveen ja
nostettu pää ylös ja menty tuulta päin.

Olisiko aika Mairet nousta rypemästä ja ajatella miten hyvin onkaan asiat.

Sovitaanko, että unohdetaan pahat sanat, pahat teot.
Ei välitetä vaan painetaan tuulta kohti?

Pidetään itsestä huolta ja läheisistä, luotetaan, että elämä kantaa.
Oli meillä hiukan ylipainoa tai ei.

kuva lainattu http://www.picturequotes.com/youre-a-diamond-dear-they-cant-break-you-quote-7674

Kyykkyvinkki - Askelkyykyn eri variaatiot ja mitä niistä on hyötyä?

Ihan huima video!

Sanna on täydellisessä tikissä ja tällä jos jollakin kyykyn saa kohdilleen!

Perässä vedettävät

Katsoin hiljattain vanhan Akuutti ohjelman, joka käsitteli laihdutusta.
Siinä haastateltiin kokkolalaista naista, joka oli pudottanut huomattavan määrän painoa.
Hän kertoi, että selkään taputtelijoita riitti urakan alkutaipaleella,
mutta kun painoa alkoi tippua huomattavasti niiin ihmiset alkoivat kauhistelemaan.
"Älä enempää pudota, ettet ole liian laiha", "onkohan tuo nyt enää terveellistä".
Mikä meihin fiksuihin ihmisiin menee?
Miksi kannustus loppuu, ei kai herranjumala kukaan pomppaa ylipainoisesta anorektikoksi?
Miksi ei voisi jatkaa toisen kannustamista ja olla aidosti iloinen toisen puolesta?
Pahinta laihdutuksessa onnistuneelle on tokaista,
no nyt kun olet jo laihtunut tuon verran voit taas syödä normaalisti.
Mikä on normaalisyömistä, jos tyyppi on ollut sairaalloisen lihava??

Aikamoisen kommenttiboksi keskustelun aikaansai tämä kirjoituskin:
http://fityoutoo.fitfashion.fi/2015/07/02/kun-katson-ymparilleni-niin-joka-paikassa-tursuaa/ .
Emmekö me uskalla enää lausua ääneen oikeasti todellisia asioita lainkaan?

Emmekö saa huolestua hyvinvoinnista?

Oikeasti on hyvä, että joku uskaltaa puhua asioista oikeilla nimillä.

Ainakin itse kyseenalaistan hiukkasen meidän terveydenhuollon osaamista ( en missään nimessä kaikkien).
Miten oikeasti vakavasti sairaat ja huonossa kunnossa henkisesti ja fyysisesti olevat saavat itselleen tarpeellista hoitoa- muutakuin tuurilla, että kohdalle osuu osaava ja välittävä henkilö?

Mitä, jos kansastamme on tullut hyshys kansa, ja kaikki asiat vain lakaistaan maton alle? 
Ei uskalleta sanoa esim. neuvolassa, että "älä hyvä ihminen syö niitä pullia tai fazerin sinistä jokainen päivä". 
Normaalissa raskaudessa ei voi lihoa 1kg/vko, jos syö tavalliseen tapaan. 
Itsellä meni esikoisen aikana yksi levyllinen päivässä ja kas kummaa kun kiloja kertyi +20kg...

Painon kerryttäminen ja pudottaminen on ihan puhdasta matikkaa pääosin, jos tiputtaa painoa niin miinuskaloreilla laihtuu, liikunta on plussaa ( tässä tapauksessa miinusta) ja pluskaloreillla lihoo.
Näin se vaan menee.

Otsikkoon vielä viitaten, 
oletko huomannut, että oma olotilasi on suoraan verrannollinen ympärisöösi?
Jos ympärillä on postiivista latausta ja terveellisyyden kannattajia- omakin projekti on huomattavasti helpompaa.
Jos taas esim. ystäväsi on ikuinen laihduttaja ja tukeudut häneen sekä hänen ajatusmaailmaan, "aloitetaan taas maanantaina", sitä maanantaita ei kuuna päivänä tule!

Pakko on vaan ottaa vastuu omiin käsiin ja otettava vastuu siitä mitä kurkusta alas laittaa. Ei pelkästään oman itsen vuoksi vaan myös jälkikasvun takia :)

Mäkeä ylös ja alas - Hiit-treeniä (!)

Kävin hiljattain työfyssarilla,
sillä kroppani kummallista käyttäytymistä on selvitelty monelta eri kantilta.
Alan tuntemaan itseäni jo luulosairaaksikin,
kun mitään ei selviä.

Kuitenkin hellejakso selvästi painaa kilpirauhasta, aiheuttaa migreeniä,
sekä turvotusta.
Eihän normaali kroppa toimi näin, vai toimiiko?

Ylämäkitreenissä hengästymisen aiheuttama paine tuntuu kurkussa??

Onko syytä taistella itsenä näiden olojen yli ja jatkaa urheasti.
Johtaako se parempaan vai huonompaan oloon?
Mistähän näihin kysymyksiin löytäisi oikean vastauksen?

No, jokatapauksessa olen kyllästynyt ottamaan yhden askeleen eteen ja kaksi taakse.
Teen mäkitreeniä ja sen lisäksi peruslihaskuntoliikkeet sekä kehonhuoltoa.

Ruokavalio on prosessin alla..